Ensimmäinen endokrinologian käynti

Täällä me ollaan taas. Tai minä olen, tyttö nukkuu päiväuniaan ja mies on töissä joten on ihan hyvä hetki tulla taas kirjoittelemaan kun on omaa aikaa ja jotain uuttakin on tapahtunut.

Prinsessa on nyt 3,5kk.
Äkkiä se aika vaan menee ja paljon uusia taitoja on tarttunut matkaan mukaan. Neiti oppi muunmuassa viime viikolla kääntymään selältä vatsalleen. Toki tuo vielä hieman teettää töitä mutta aina vain useammin se ympäri meno tapahtuu. Myös omat nyrkit on löydetty ja niiden paikka on kätevästi aina suussa, missäs muuallakaan. :)

Eilen tosiaan oli melko täysivaltainen päivä Tyksin mäellä. Ensin käväistiin munuaisultrassa katsomassa että miltä näyttää siellä, eikä ainakaan mitään akuutisti poikkeavaa ilmeisesti ollut. Ainakin ultrannut lääkäri (vissiinkin taas erikoistuva) totesi että ihan hyvältä näyttää. Tuo ultra kuuluu kuvioon kun näillä Turner-tyttösillä on melko usein epämuodostumia virtsarakon ja -putken alueella ja sitä kautta alttiutta tulehduksiin. Tokikin äitinsä on myös ollut melko herkkä saamaan näitä tulehduksia jossakin vaiheessa niin eipä se mikään erikoisuus loppujen lopuksi ole.

Ultran jälkeen poikettiin ensimmäisen kerran omassa ns. kotipesässä eli endokrinologian vastaanotolla. Tuolla käydään sitten siihen asti kun tyttö täyttää 18. Katsottiin vähän käyriä ja juteltiin yleisiä juttuja turnerista ja tytön voinnista. Kaikki oli ihan hienosti ja kovasti saatiin kehuja siitä kuinka sosiaalinen ja jäntevä tyttönen on. Ja onhan se. Juteltiin myös kasvuhormoonin aloittamisesta ja sen käytöstä, olettaisin että se meillä on edessä tässä tulevaisuudessa ja omasta mielestä se myös kannattaa jotta saadaan edes muutama ekstra sentti tytölle pituutta lisää kun ei sitä nyt äidin pituus huomioiden muutenkaan liikaa ole tulossa.

Oon hiljalleen alkanu antaa tytölle korviketta äidinmaidon joukossa. Itsellä alkaa olla puhti täysin loppu ton pumppaamisen kanssa ja tytön ruokamäärät on kasvanu sen verran isosti että vähemmästäkin äiti hyytyy. Tuossa 4kk kohdalla olis sitten tarkotus alottaa kiinteiden maistelu ihan neuvolan siunauksella; ei olla vieläkään päästy sakeuttajasta eroon niin neuvolassa olivat sitä mieltä että nyt saa alotella kun kiinteä ruoka sitten pysyy sisällä.
Eilen jouduttiin antamaan maitoa ilman sakeuttajaa koska tämä taula unohti sakeuttajan kotiin (viimeksi Turun reissulta unohtui koko hoitolaukku ja mukana oli vain aamupullo joten lyhyeksi jäi se käynti). Noh, maitohan sitten tuttuun tapaansa jojosi illalla edes takaisin siihen asti että saatiin taas sakeutettua tavaraa pullosta ja jojoominen rauhottui siihen.

Tässä istuessa ja ihmetellessä soitteli vielä endon lääkäri eilisen munuaisultran lausunnosta ja siellä oli kaikki hienosti. Kuulemma oikein kauniit munuaiset on. :) Eli tässä kohtaa saa huokasta helpotuksesta.

Nyt kuppi kahvia ja päivän puuhiin taas.