28+0, kontrolliultra takana

Yksi viikko takana, yksi kontrolliultra takana.

Eilen suhasin yksin kotoa Turkuun, laina-autolla. Oma päätti sunnuntai-illalla tehdä pienimuotoisen lakon ilman erillistä lakkoilmoitusta, asia kuitenkin kuosissa eikä onneksi kovin kalliista paukusta ollut kyse tällä kertaa. Vaikka meinasihan tuo jo isännän puolesta autokaupoiksi mennä, onneksi niiltä sentään vältyttiin. Ja onneksi isä lainasi oman autonsa että pääsin ultraan ja takaisin.

Tyksissä oli taas kaikki aivan sekaisin. Tai no, oikeasti kaikki oli nyt niin kuin kuuluukin olla kun äitiyspoliklinikka on laskeutunut 3F-oven taakse alakertaan ja odotustilat sinne ovat samassa tilassa josta sisään tullaan.

Oli jotenkin niin tärkeä olo eilen kun ultrassa oli mukana kolme lääkäriä, tai no, kaksi lääkäriä ja yksi ilmeisesti harjoitteli. Toinen lääkäreistä on ilmeisesti sydänpuolen osaaja koska aloitti ultran tutkimalla taas kerran sydämen rakenteet ja edelleen kaikki aivan hienosti virtauksineen päivineen ja kammiot kauniit ja symmetriset, seuraavan kerran niihin palataan kun neiti on syntynyt. Tämä harjoitteleva lääkäri otti sitten mitat; olka-/reisi jätättää sen noin viikon, pää ja vartalo sitten taas menevät juuri viikkojen mukaan ilman mitään heittoa. Neiti kasvaa käyrillä ja hienosti omalla linjallaan edellisiin mittoihin verrattuna. Painoarvio eilen oli 1030g, kuukausi sitten sama arvio oli 540g, eli hyvin kasvaa.

Neiti oli koko ultran selkä eteenpäin joten kuvia ei saatu tällä kertaa, kukapa niistä selkänikamista kuvan olisikaan halunnut. Perätarjonnassa on tällä hetkellä kuten epäilinkin ja jalka se tosiaan on siellä rakossa murjomassa. Olen siis hyvin osannut fiilistellä nuo likan liikkeet. Suurin osa liikkeistä suuntautuu nyt allekirjoittaneet selkään, joten senkin vuoksi melko vähissä on nuo tuntuvat liikkeet tällä hetkellä.

Ultraan odotellessa sitä sai vähän tuntumaan muihin ja erilaisiiin tilanteisiin.

Istuin odotustilassa keskittyneenä puhelimeen kun sivukorvalla kuulin hieman itseäni nuoremman naisen selittävän vastaanottotiskin hoitajalle ettei tunne vauvan liikkeitä. Että ei tunne liikkeessä mitään, eikä liikelaskennassa paikallaan. Ei auta makean juominen eikä syöminen, vaan vauva on liikkumatta. Melko nopsalla tahdilla lähtivät käyrille enkä ehtinyt enempää tilannetta seuraamaankaan kun pääsin jo itse hoitajan mukana ultran suuntaan. Toivon todella että käyrillä oli kaikki kunnossa ja pääsivät säikähdyksellä. Itsellä kouraisi jostakin todella syvältä tuo tilanne.

Toinen odotustilassa oleva pariskunta taas oli jonkin byrokratian rattaan hampaissa. Heille oli ilmoitettu eiliselle aika klo 10 ja olivat saapuneet paikalle. Vaan siellä ollessa mitään aikaa ei löytynyt mistään, eikä tietoja sen suuremmin ja tarjottiin aikaa seuraavalle päivälle. Tätä eivät ottaneet sillä molemmat olivat ultran vuoksi ottaneet vapaapäivän juuri tähän.  En tiedä pääsivätkö eteenpäin sen päivän aikana mutta turhautuminen kuului tuon nuoren naisen äänestä, oli itkukin lähellä. Ilmeisesti heillä oli epäonni ollut läsnä jo enemmänkin, sillä jotkin kirjaukset oli lääkäri NP-ultran jälkeen jättänyt kai tekemättä täysin. Tuli paha mieli tuommoisesta pompottamisesta, toivottavasti lopputulos eiliseltä oli heille kuitenkin onnistunut ultra eikä itkuinen kotiin lähtö koska ei voida..

Ultran jälkeen panostin sen verran mitä ehdin, kaikkeen muuhun. Käväisin kirppiksellä ja lastentarvikekirppiksellä, mukaan tarttui kaksi bodya ja pohdin että varmaan alkavat nuo 50-56cm riittämään ja pitäisi ostella hieman isompiakin varastoon. Sinänsä mukava että on kesä vielä kun neiti syntyy, ehtii katsella hyvin että miten kasvu lähtee liikkeelle ja millaisia talvivaatteita tarvitaan. Ainakin äitiyspakkauksen puvut ovat mallia runsas, eli ne menevät varmasti talvella neidille heittämällä päälle.

Ensi kuussa pitäisi tosissaan panostaa turvakaukalon ja rattaiden hankintaan ettei lopu aika kesken. Laiska auringossa, ei mukamas kiirettä. Hoitopöytä ja pinnis sentään ovat jo paikallaan ja suurin osa vaatteista pestynä kaapissa, äitiyspakkauksen räikeimmät vaatteet roikkuvat vielä pesemättöminä nurkissa, mutta muutoin kaikki on jo pesty kaappiin. Hameita ajattelin että pitäisi etsiä vielä jostakin, neiti tarvitsee helmansa. :)

-S-